Terveiset Lontoosta: Synnynnäisten sydänvikojen eurooppalaisesta kongressista 

Luentoja oli onneksi vain yhdessä luentosalissa, joten pääsimme kuuntelemaan koko ohjelman. Aiheet olivat erittäin monipuoliset, eri diagnoosikohtaisista hoidoista kaikkia synnynnäisiä sydänvikoja koskeviin aiheisiin, kuten hammashoito, hyvät ravitsemustottumukset ja synnynnäisesi sydänvikaisten vanehenemisen erityispiirteet. Luennoista ja keskusteluista kävi hyvin ilmi, miten muualla maailmassa on mahdollista ylläpitää moniammatillisia osaamiskeskuksia, koska väestömäärä on suurempi ja siten synnynnäisesti sydänvikaisiakin on enemmän kuin Suomessa. Keskuksessa saattaa olla sydänkirurgien, kardiologien ja sairaanhoitajien lisäksi muun muassa oma psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja, vajaatoimintahoitaja ja sosiaalihoitaja.  

Kongressissa tuotiin esiin tarve saada kansainvälisesti enemmän rahoitusta tutkimustyöhön, suuret sydänsairausryhmät kuten sepelvaltimotauti ja tervesydämisillä esiintyvät rytmihäiriöt menevät ohi verrattain pienen synnynnäisesti sydänvikaisten joukon. 

Mielenterveys ja sen tukeminen on tärkeää 

Yhden luennon aiheena oli synnynnäisesti sydänvikaisten mielenterveys. Traumaattiset kokemukset toimenpiteiden yhteydessä, tehohoitojaksot, ja elämän rajallisuuteen liittyvät kysymykset voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia. On tutkimusnäyttöä siitä, että synnynnäisesti sydänvikaisilla esiintyy muuta väestöä enemmän muun muassa masennusta, ahdistusta ja ADHD:ta. Mielenterveyden yhteys koettuun elämänlaatuun on selvä ja psykologinen tuki tulisikin olla osa synnynnäisen sydänvian hoitoa. Meidän ammattilaisten olisi tärkeää ainakin selvittää, onko potilaillamme mielenterveydellisiä haasteita ja ohjata heitä tarvittaessa hakemaan tilanteeseen apua. On myös tärkeää, että potilaat tai omaiset ottavat rohkeasti mielenterveyteen liittyvät ongelmat esiin vastaanotoilla. Luennolla esitettiin tutkimustulos, jonka mukaan chatbotin avulla toteutettu psykoterapia oli todettu tehokkaammaksi kuin ei terapiaa ollenkaan, joten saa nähdä, millaisia hoitovaihtoehtoja tällä saralla tullaan näkemään. 

Iäkkäitä synnynnäisesti sydänvikaisia on yhä enemmän 

Hoitomuotojen, tekniikoiden ja lääketieteen kehittymisen myötä yhä useampi sydänvian kanssa syntynyt voi saavuttaa pitkän iän ja sen vaikutukset alkavat näkyä elimistössä. Läppäviat, poikkeava verenkierto ja useat läpikäydyt leikkaukset voivat osaltaan vaikuttaa esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan ilmenemiseen synnynnäisesti sydänvikaisella nuorempana kuin muulla väestöllä. Tämän vuoksi esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn on hyvä kiinnittää huomiota nuoresta pitäen. Säännöllinen liikunta, sydänystävällinen ruokavalio ja riittävä uni ovat tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Tutkimustiedon lisääntyessä saadaan tietoa muun muassa vajaatoimintalääkityksen tehosta ja ikääntymisen vaikutuksista ihan solutasolla liittyen synnynnäisiin sydänvikoihin. 

Hyviä muistutuksia tutuista aiheista 

Omat luentonsa oli myös suun terveydestä ja endokardiitin eli sydänläppien tai sydämen sisäkalvon tulehduksen ehkäisystä. Sydänlapset ja -aikuiset lehdessä 4/2023 olikin hyvä artikkeli sydänlasten suunterveyden ylläpidosta. Sydänvikaisten aikuisten suun terveydestä huolehtiminen on yhtä tärkeää, säännöllisistä tarkastuksista ja päivittäisestä puhdistamisesta tulisikin huolehtia hyvin läpi koko elämän. Saimme kuulla, että Euroopan kardiologien yhdistys on julkaissut uudet suositukset endokardiitin ehkäisyyn ja hoitoon. Synnynnäisesti sydänvikaisilla on kohonnut endokardiitin riski, jonka vuoksi ennaltaehkäisevä antibioottihoito on joillekin tarpeen tiettyjen toimenpiteiden yhteydessä, etenkin hammashoidossa. Mikäli sinulle on epäselvää, tarvitsetko tai tarvitseeko lapsesi antibioottia ennen hammas- tai muita toimenpiteitä, varmista asia kardiologilta seuraavalla käynnillä.  

 Raportin lähteinä on luentojen lisäksi käytetty: 

• Moons P., Van Bulck L., Daelman B., Koen L. 2023 Mental health in adult congenital heart disease. International Journal of Cardiology Congenital Heart Disease, 12 (2023), 100455 https://doi.org/10.1016/j.ijcchd.2023.100455 

• Tournoy T.K., Moons p., Daelman B., De Backer J. 2023. Biological Age in Congenital Heart Disease-Exploring the Ticking Clock. Journal of Cardiovascular Development and Disease. 2023, 10(12), 492 DOI: 10.3390/jcdd10120492