Mikä on synnynnäinen sydänvika?

Synnynnäinen sydänvika on yhteisnimitys monelle sadalle erilaiselle sydämen ja suurten verisuonten rakennevialle. Nimitystä käytetään usein myös erilaisista rytmihäiriösairauksista, jotka voivat olla perinnöllisiä, sekä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Vaikka diagnoosit olisivatkin samanlaisia, yksilölliset erot potilaiden välillä ovat suuria.

Suomessa syntyy vuosittain noin 350-400 lasta, joilla on sydänvika. Lasten sydänsairaudet ovat pääsääntöisesti sydämen rakenteellisia vikoja – sellainen on hieman alle yhdellä prosentilla vastasyntyneistä lapsista. Rakenteelliset sydänviat ovat yleisimpiä ihmisen yksittäiseen elimeen liittyviä rakennepoikkeavuuksia. Sydänvika voi liittyä myös johonkin laajaan oireyhtymään, kuten esimerkiksi Downin tai 22q11.2-oireyhtymään, tai ne voivat olla perinnöllisiä. Suurimmalla osalla sydänlapsista ei ole sydänvian lisäksi muita rakenteellisia vikoja.

Sikiön sydän kehittyy jo ensimmäisen seitsemän raskausviikkon aikana. Sydämen muodostuminen on hyvin monimutkainen tapahtumasarja. Jos tämä kehitys jostain syystä häiriintyy, sydämen rakenne voi muodostua  virheelliseksi. Syitä tähän ei tunneta. Vikojen syntyyn vaikuttavat monet tekijät – sattuma mukaan lukien. Äidin raskausaikana sairastama vihurirokko, lääkehoidot sekä  perinnölliset tekijät voivat aiheuttaa sydänvikoja. Useimmissa tapauksissa synnynnäisen sydänvian syytä ei saada selvitetyksi.