Sydänlasten suunterveys on tärkeä asia!

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten suunterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska suunterveys on yhteydessä yleisterveyteen. Suussa esiintyvien bakteerien pääsy verenkiertoon ei ole terveellä ihmisellä tavallisesti vaarallista, mutta sydänvikaisilla nämä bakteerit saattavat aiheuttaa vakavan sairauden, endokardiitin. Endokardiitti on bakteerien aiheuttama sydänläppien tai sydämen sisäkalvon tulehdus.  

Suun alueen toimenpiteet kuten hampaan poisto tai muut invasiiviset (veriset) toimenpiteet voivat olla väylä bakteerien pääsylle verenkiertoon. Mikäli suussa on paljon bakteereja, riski niiden pääsyyn verenkiertoon esimerkiksi tulehtuneen ikenen kautta on myös mahdollinen. Huolellinen suuhygienia on avainasemassa bakteerien vähentämiseen hampaiden pinnoilla. Hoitavan hammaslääkärin kanssa on myös syytä keskustella mahdollisesta mikrobilääkeprofylaksian tarpeesta hammastoimenpiteiden yhteydessä. 

Huoltajien vastuu pienen lapsen suunhoidosta 

Tutkimusten mukaan etenkin vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla lapsilla esiintyy enemmän suun alueen ongelmia, kuten hampaiden reikiintymistä (kariesta), verrattuna terveisiin lapsiin. Aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että sydänlasten hampaiden harjaamistottumuksissa olisi parannettavan varaa. Mikäli suuhygieniasta ei huolehdita, riski suusairauksien syntymiseen kasvaa.  

Tulevien suunterveystottumusten perusta luodaan jo varhaisessa lapsuudessa. Aikuinen näyttää esimerkillään oikeanlaisia suunhoitotottumuksia ja siirtää samalla myös asenteitaan hammashoitoa kohtaan pienelle lapselle. Huoltajilla on vastuu pienen lapsen suunterveyden hoitamisesta ja täten merkittävä rooli lastensa suunterveyden edistäjinä. Huoltajille tulisi tästä syystä tarjota tukea hyvien suunhoitotottumusten ylläpitämiseksi.  

Suositusten mukainen suunhoito

Hampaiden reikiintyminen on yleinen infektiosairaus, jonka syntymiseen vaikuttavat suussa esiintyvien kariesbakteerien määrä, nautittu ravinto sekä syljen ominaisuudet. Kariesta aiheuttava bakteeri tarttuu usein lapselle huoltajalta esimerkiksi samaa lusikkaa käytettäessä. Sylkikontaktin minimoimisella ja huolellisella syyhygienialla voidaan minimoida mahdollista bakteeritartunnan riskiä. Lapsen huoltajien on myös tärkeää huolehtia omasta suunterveydestään, jotta heidän suussaan oleva kariesbakteerimäärä olisi mahdollisimman vähäinen. 

Lähes kaikki ruoat sisältävät sokeria, josta kariesbakteerit muodostavat hampaan pintaa liuottavaa happoa. Hampaaseen syntyy kariesleesio, jos suussa on päivän aikana useita happohyökkäyksiä. Säännöllinen ateriarytmi edistää siis myös suun terveyttä! Hampaat kestävät päivän aikana noin 5–6 happohyökkäystä. Ruokailujen jälkeen on hyvä nauttia ksylitolipurukumia tai -pastilleja. Ksylitoli lyhentää happohyökkäystä ja näin ollen ehkäisee hampaiden reikiintymistä.  

Useat tutkimukset osoittavat fluorihammastahnan hyödyt hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä. Sekä aikuisten että lasten hampaat tulee harjata kaksi kertaa päivässä vähintään kahden minuutin ajan fluorihammastahnalla. Lapsen hampaat puhdistetaan pehmeällä pienipäisellä hammasharjalla. Sähköhammasharjalla voidaan tehostaa hampaiden puhdistusta. Lapsella fluorihammastahnaa käytetään ikäsuositusten mukainen määrä. Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjetessa. Alle kolmevuotiaalla lapsella hammastahnan fluoripitoisuus on 1100ppm. Lapsen ollessa kuuden vuoden ikäinen, voi siirtyä käyttämään fluoritahnaa, jonka pitoisuus on 1450ppm. Lapsen ikätaso huomioiden, hammasvälit olisi myös syytä puhdistaa hammaslangalla tai harjatikulla.  

Säännöllisillä hammashoitokäynneillä voidaan ennaltaehkäistä monia suun alueen ongelmia. Hammastarkastusten yhteydessä voidaan havaita mahdolliset suun alueen ongelmat hyvissä ajoin. Hammashoidon käynneillä voidaan myös suorittaa suusairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä kuten hampaiden pinnoittamisia, paikallisia fluorikäsittelyitä sekä suun omahoidon ohjausta. 

Varhaisella toistuvalla neuvonnalla parempaa suunterveyskäyttäytymistä sydänlapsille 

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Essi Karikoski tutkii väitöskirjatutkimuksessaan sydänlasten huoltajille varhaisessa vaiheessa toistuvasti tarjotun neuvonnan vaikuttavuutta lasten suunterveyskäyttäytymiseen, kuten hampaiden harjaukseen, sokerin nauttimiseen ja hammashoitokontaktin toteutumiseen. Karikosken tammikuussa 2024 tarkastettava väitöskirja on osa Helsingin Uudessa Lastensairaalassa tehtävää ORALPEDHEART-tutkimusta. ORALPEDHEART-tutkimusprojekti on lastenhammashoidon ja lastenkardiologian yhteisprojekti.  

Tutkimuksessa kaikille 1.4.2017-31.5.2020 Suomessa syntyneille lapsille, joilla on vaikea synnynnäinen sydänvika ja lapsille, joilla on oireyhtymä ja leikkauksella korjattu synnynnäinen sydänvika, tarjottiin alle vuoden ikäisinä mahdollisuus osallistua tutkimukseen. 70 lasta satunnaistettiin 1:1 suunterveysneuvonta- tai verrokkiryhmään. Lisäksi 89 tervettä lasta muodosti terveen verrokkiryhmän. Lopulliseen analyysiin sisällytettiin 27 neuvontaryhmän ja 30 verrokkiryhmän sydänlasta, sekä 50 tervettä lasta. 

Neuvontaryhmän lasten huoltajille tarjottiin suunterveysneuvontaa osallistumisen yhteydessä kasvotusten ja myöhemmin puhelimitse lapsen ollessa 6, 12 ja 18 kuukauden ikäinen. Puolivuosittaisten puheluiden aikana vanhempien oli mahdollista esittää suunterveyteen liittyviä kysymyksiä ja saada henkilökohtaista tukea ja neuvontaa juuri heidän omaan tilanteeseensa sopivana. Perheille lähetettiin myös kirjallista informaatiota sydänlapsen suunterveyden ylläpitämisestä sekä hammasharjoja ja -tahnoja puolivuosittain. Kuviossa 1. on esitetty neuvonnan vaiheet. 

Kaikkien ryhmien lasten suunterveyskäyttäytymistä (hampaiden harjaus, sokerin käyttö sekä hammashoitokontaktin toteutuminen) arvioitiin vanhempien täyttämän kyselyn avulla lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Lisäksi neuvontaa saaneen ryhmän lapsen käyttäytymistä arvioitiin lapsen ollessa 12kk ja 18kk ikäinen. 

Sydänlasten suunterveyskäyttäytyminen ja neuvonnan vaikutus käyttäytymiseen 

Karikosken väitöskirjan mukaan Suomessa syntyneiden sydänlasten suunterveyskäyttäytyminen ei näytä olevan kaikilta osin suositusten mukaista.  

Tutkimuksessa selvisi, että sydänlasten hampaat harjattiin ja fluorihammastahnaa käytettiin kahdesti päivässä harvemmin kuin terveillä lapsilla 24 kuukauden iässä. Neuvontaa saaneiden sydänlasten hampaat sen sijaan harjattiin ja fluorihammastahnaa käytettiin saman verran terveiden lasten kanssa (kuvio 2). Myös sähköhammasharjan käyttö oli yleisempää sydänlasten neuvontaryhmässä verrattuna molempiin verrokkiryhmiin.

Neuvontaryhmän sydänlapsista miltei puolella oli käytössä sähköhammasharja, kun taas sydänverrokkiryhmän ja terveillä lapsilla sähköhammasharjaa käytti alle viidesosa lapsista kummassakin ryhmässä. Sydänlasten neuvontaryhmässä hampaiden harjaus ja fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä, sekä sähköhammasharjan käyttö parani 12–24 kuukauden välisenä aikana asteittain. Sydänlasten verrokkiryhmän lapset nauttivat enemmän muuta kuin vettä janojuomana (esim. maitoa tai mehua) aterioiden välillä verrattuna terveisiin lapsiin. Janojuomat olivat samankaltaisia sydänneuvontaryhmän ja sydänkontrolliryhmän lapsilla.  

Suurin osa kaikkien ryhmien lapsista oli käynyt hammastarkastuksessa ennen kahden vuoden ikää. Aiempien tutkimusten tulosten mukaisesti myös Karikosken väitöskirjatutkimusten mukaan vanhempien hampaiden harjaus oli yhteydessä lasten hampaiden harjaukseen. Kaksi kertaa päivässä harjaavien aikuisten lasten hampaat harjattiin useammin kaksi kertaa päivässä.

Neuvonta koettiin tarpeelliseksi  

Väitöskirjassa tarkasteltiin myös sydänlasten huoltajien kokemuksia ja näkemyksiä neuvonnasta. Neuvontaan osallistuneet vanhemmat kokivat neuvontaohjelman tehokkaana ja arkeen yhteensopivana. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat suunterveysneuvonnan merkitykselliseksi, vaikka osa neuvonnassa läpikäydyistä asioista oli itsestään selvien asioiden toistoa. Kiireen ja muun elämän keskellä nämä arkipäiväiset asiat saattavat kuitenkin unohtua ja niistä muistuttaminen koettiin merkityksellisenä. 

Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat varhaisen tukemisen tarvetta sydänlapsen hyvän suunterveyskäyttäytymisen saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Tulokset myös osoittavat varhaisessa vaiheessa toistuvasti tarjotun neuvonnan mahdollisen potentiaalin suunterveyskäyttäytymisen tukemisessa ja suunterveyden edistämisessä. 

Lähteet:  

Karikoski E, Sarkola T, Blomqvist M. Dental caries prevalence in children with congenital heart disease – a systematic review. Acta Odontol Scand. 2021 Apr;79(3):232-240. doi: 10.1080/00016357.2020.1849792. 

Karikoski E, Sarkola T, Blomqvist M. Oral health behavior during early childhood in children with major congenital heart defects. Int J Paediatr Dent. 2023 May;33(3):278-288. doi: 10.1111/ipd.13062. 

Karikoski E, Junttila K, Järvinen M, Sarkola T, Blomqvist M. Parental perceptions and experiences of an oral health care promotion intervention for children with congenital heart defects. Int J Qual Stud Health Well-being. 2022 Dec;17(1):2070968. doi: 10.1080/17482631.2022.2070968.  

Karikoski E, Sarkola T, Blomqvist M. Early counselling to improve oral health behavior in children with major congenital heart defects – a randomized controlled trial. Caries Res. 2023 Jul 13. doi: 10.1159/000531817.