Valtakunnallista yhteistoimintaa suunnittelemassa

Voi sanoa, että keli yllätti autoilijat, kun huhtikuun alussa parinkymmenen hengen ryhmä yhdistystoimijoita saapui lumista reittiä Polku Hotelli Nuuksioon. Onneksi kaikki olivat vielä talvirenkailla liikkeellä, kun lunta tuli todella reilusti ja pikkutiet Nuuksiossa eivät olleet parhaassa kunnossa.

Viikonlopun kokousjärjestelyistä vastasi Sydänlapset ja -aikuiset ry ja paikan päällä todettiin hotellin vastaavan kokousväen tarpeisiin hyvin. Hotellilla saatiin olla aika lailla rauhassa omalla porukalla, muita majoittujia oli vain muutama.

Mikä meitä yhdistää?

Yhteistyöviikonloppu aloitettiin tutustumisella ja kuulumisten vaihdolla eri yhdistyksistä. Paikalla oli kaikkien yhdistysten palkattu henkilökunta sekä aktiivisia vapaaehtoisia, yhteensä 19 henkilöä. Vaikka kaikki yhdistykset ovat Sydänliiton alaisia järjestöjä, on jokaisella omanlaisensa rakenne valtakunnallisessa- ja alueellisessa toiminnassa. Olemme myös jäsenmääriltämme hyvin eri kokoisia. Yhdistyksistä suurin on  Sydänlapset ja -aikuiset ry noin 1600:lla jäsenellään. Karpatioden jäsenmäärä on noin 850 ja SYKE ry:llä on jäseniä noin 600. Kaikkia yhdistyksiä yhdistää sydänpotilaiden hyväksi tehtävä työ ja vertaistoiminta.

Jäsenistön ja vapaaehtoisten keski-ikä on yhdistyksissä hyvin erilainen ja totesimme, että se myös tekee tietyn haasteen yhteistoiminnalle. Sydänlapset ja -aikuiset ry:n aktiivit ovat pitkälti työikäistä väestöä, jonka on hankala päästä arkipäivinä keskellä päivää tapahtumia järjestämään tai tapahtumien osallistujaksi. Muissa yhdistyksissä on todettu viikoittain toteutuvat vertaisryhmät hyvänä toimintakonseptina, kun Sydänlapsissa toiminta painottuu yksittäisiin tapahtumiin viikonloppuisin. Toisaalta sekä Karpatiat ja SYKE järjestää toimintaa paljon nimenomaan aikuisille ja mahdollisen yhteistoiminnan kautta, me voisimme osaltamme kasvattaa sydänaikuisille suunnattua toimintaa.

Toiminnallista yhteistoiminnan suunnittelua

Lauantai käytettiin aamusta vielä hetki aikaa yhdistysten toiminnan esittelyyn. Sen jälkeen ratkaisukeskeinen valmentaja Lari Karreinen Osanasta otti ohjat ja fasilitoi yhteistyöviikonlopun työskentelyä erilaisin ryhmätyömenetelmin. Toisille Larin menetelmät olivat luontevampia työskentelytapoja kuin toisille. Saimme kuitenkin kivasti asioita aikaan. Larin johdolla kävimme ensin ryhmissä läpi, mikä on yhteistyön tarve kolmen yhdistyksen kesken. Millainen yhteistyö olisi niin hyödyllistä ja hauskaa, ettei vapaaehtoiset voisi käyttää aikaansa paremmin? Mistä he sen huomaisivat toimintaan osallistujat (joina ajateltiin sydänvikaiset itse), osallistujien lähipiiri, yhdistykset ja toiminnan järjestäjät.

Lari johdatteli porukan myös ryhmätyöskentelyyn, jolla pyrittiin kirkastamaan sellainen yhdistysten järjestämä toiminta, johon jokainen yhdistys voisi sitoutua ja millä saisimme yhteistyötä ja -tapahtumia konkretisoitumaan. Larin ohjeistuksella jokainen mietti ensin itsekseen oman yhdistyksensä toimivia tapahtumia tai käytäntöjä kirjoittaen ne lapuille, jonka jälkeen ajatukset käytiin läpi. Jokainen sai äänestää mielekkäimpiä toimintoja ja niistä koostettiin viisi kategoriaa, joista saataisiin konkreettinen yhteistoiminta viritettyä käyntiin. Lounaan jälkeen lyhyellä ideakävelyllä/-liikunnalla parin kanssa ajatuksia selkeytettiin virkistäen aivoja myös fyysisen aktiivisuuden kautta. Osa käytti ajan ulkoillen, osa kuntosalilla.

Monia ideoita käytännön suunnitelmiksi

Koko ryhmä koki tärkeäksi, että saisimme viritettyä alueelliset yhteistyöverkostot, jolloin tiedon kulku onnistuisi helpoiten yhdistyksestä toiseen. Todettiin, että Whatsapp toimii nopeimpana viestikanavana ja jatkossa pyritään siihen, että saamme valtakunnallisesti useammalle alueelle kolmen yhdistyksen yhteistyöverkostot luotua. Uudellamaalla ja Keski-Suomessa toiminta virisi jo käytännön tasolle aktiivisten vapaaehtoisten toimesta ja ensimmäiset ryhmät perustettiin.

Esiin nousi myös tarve kerätä yhteen sairaalayhteistyön verkosto, jossa olisi tarkoituksena edistää sairaalahenkilökunnan tietämystä ja valmiuksia ohjata asiakkaita/potilaita järjestöjen vertaistuen pariin. Yhteistyöverkostossa tieto kulkisi yhdistyksestä ammattilaisille ja heiltä sydänvikaiselle asiakaskunnalle ja heidän läheisilleen. Ammattilaiset tarvitsevat riittävästi tietoa yhdistyksistä, mikä voi lisätä motivaatiota ohjata potilaita yhdistystoimintaan ja vertaistuen piiriin.

Ryhmätyönä ideoitiin myös alueellinen Liiku luonnossa -yhteinen ulkoilupäivä, joita on tarkoitus toteuttaa alueellisesti useammalla paikkakunnalla kaikkien kolmen yhdistyksen yhteistyönä Suomen Luonnon päivänä elo-syyskuun vaihteessa. Tapahtuma yhdistäisi luonnossa liikkumisen, virkistymisen ja vertaistuen.

Ryhmät ideoivat myös Yhdessä eteenpäin – valtakunnallista tieto- ja vertaistukitapahtumaa, jossa olisi asiantuntijaluentoja kaikkien kolmen yhdistyksen potilasryhmille lähipiireineen. Kaikkia kolmea kohderyhmää koskettaa aihepiiri sairauden vaikutuksesta koko perheeseen sekä mielen hyvinvointi. Vertaistuki olisi tärkeä osana tapahtumaa. Samalla ideoitiin myös liikuntaan innostavaa sydänliikuntaverkkoa, josta ehkä kuulemme lisää myöhemmin.

Yhteisten verkostojen kautta yhteistoimintaa

Tärkeimpänä asiana yhteistyölle koettiin alueellisten aktiivien verkostoituminen. Sitä kautta henkilöt eri yhdistyksistä tulevat toisilleen tutuiksi ja tieto tapahtumista kulkee parhaiten, jolloin yhteistyön tekeminen onnistuu ja tapahtumia on helpompi lähteä toteuttamaan.

Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja tekemisen meininki, ja monta uutta tuttavuutta ja yhteistyökumppania. Yhteistyösuunnitelmia tehdään jokaista potilasryhmää ja heidän lähipiiriään ajatellen ja porukalla on mahdollista myös säästää kustannuksissa ja palkatun henkilökunnan työtunneissa. Viikonlopun kiteyttävänä ajatuksena voisi sanoa, että yhdessä olemme enemmän.