Terveen sydämen toiminta
Sydän on ontto lihas, jonka koko vastaa omistajansa nyrkin kokoa. Se on hyvin tehokas pumppu, joka toimii lakkaamatta. Sen sisällä on väliseinä (septum), joka jakaa sydämen oikeaan ja vasempaan puoliskoon. Molemmat sydänpuoliskot koostuvat kahdesta osasta: takana sijaitsevasta eteisestä (atrium) ja edessä sijaitsevasta kammiosta (ventrikkeli). Verisuonia, jotka tuovat verta sydämen eteisiin, kutsutaan laskimoiksi (vena) ja suonia, jotka vievät verta kammioista, sanotaan valtimoiksi (arteria).
Keuhkoissa veri sitoo hengitysilman happea ja muuttuu helakanpunaiseksi. Keuhkolaskimot johtavat veren vasempaan eteiseen, josta se kulkeutuu vasempaan kammioon. Sieltä hapekas veri pumpataan aorttaan. Aortasta haarautuu yhä pienempiä valtimohaaroja, jotka kuljettavat verta kehon kaikkiin osiin. Pienimpiä verisuonihaaroja kutsutaan hiussuoniksi eli kapillaareiksi. Hiussuonten ohuiden seinämien kautta happi siirtyy verestä kudoksiin, ja hiilidioksidi kulkee kudoksista vereen. Verestä hiilidioksidi poistuu keuhkojen kautta. Kun veri luovuttaa happea, se muuttuu tummanpunaiseksi, ja tummaa laskimoverta sisältävät verisuonet pilkottavat ihon lävitse sinisinä. Veri kulkeutuu hiussuonista laskimoihin, jotka yhtyvät yhä suurempiin suoniin. Lopulta veri tyhjenee yläonttolaskimon ja alaonttolaskimon kautta oikeaan eteiseen. Sieltä veri virtaa oikeaan kammioon ja edelleen keuhkovaltimoon (arteria pulmonalis) sekä keuhkoihin, missä veri luovuttaa hiilidioksidia ilmaan ja sitoo uudestaan happea.
