Hyppää sisältöön
Kirsi Läderberg
Julkaistu 5.12.2021
Päivitetty 9.1.2022

Synnynnäisesti sydänvikaisten suun terveydestä on erityisen tärkeä huolehtia. Suun terveydellä on suora yhteys yleisterveyteen. Sydänvikaiselle suun bakteerien pääsy verenkiertoon on riski muun muassa endokardiitille. Huolellinen hampaiden omahoito, säännölliset ruokailutottumukset, ksylitolituotteiden käyttö ja säännölliset hammashoitokäynnit ovat avainasemassa hyvässä suunhoidossa.

 Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten, nuorten ja aikuisten suun terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä suun terveys on yhteydessä yleisterveyteen. Sydänvika voi lisätä hampaiston ongelmien syntymisen riskiä. Hampaistossa esiintyvien ongelmien syntymistä voi edesauttaa esimerkiksi lääkkeistä johtuva suun kuivuus, sokeripitoisen ravinnon nauttiminen ja hampaiston mahdolliset kehityshäiriöt.

Sydänvikaisilla saattaa esiintyä hampaiden kiilteessä epätasaisuuksia ja värimuutoksia – kiille voi myös olla ohuempaa ja näin ollen vaurioitua herkemmin. Maito- ja pysyvät hampaat ovat erityisen alttiita reikiintymään silloin, kun ne puhkeavat suuhun ja heti puhkeamisen jälkeen. Samoin reikiintymisalttius on suurentunut, jos hampaissa on kehityshäiriöitä.

Sydänvikaisten suu on alttiina erilaisille hampaiston ongelmille, joita voidaan ehkäistä kotona tapahtuvalla tehokkaalla omahoidolla. Huoltajien panos lasten omahoidon toteutumisessa on erittäin merkittävä, sillä huoltajat muun muassa tekevät lasta koskevat päätökset koskien esimerkiksi terveyspalvelujen käyttämistä. Suun terveyteen voidaan vaikuttaa yksinkertaisilla arkipäiväisillä valinnoilla ja tavoilla, mutta nämä valinnat ja tavat saattavat unohtua kaiken muun kiireen ja arjen pyörittämisen keskellä. Pienenä opitut rutiinit suun hoidossa säilyvät yleensä myös aikuisena.

Suussa esiintyvien bakteerien pääsy terveen ihmisen verenkiertoon ei ole vaarallista, mutta sydänvikaisilla nämä bakteerit saattavat aiheuttaa vakavan sairauden, endokardiitin. Endokardiitilla tarkoitetaan bakteerien aiheuttamaa sydänläppien tai sydämen sisäkalvon tulehdusta, jossa bakteerit pesiytyvät sydämen viallisiin rakenteisiin. Mikäli suussa on paljon bakteereita, riski niiden pääsyyn verenkiertoon esimerkiksi tulehtuneen ikenen kautta on mahdollinen. Huolellisella suun omahoidolla voidaan vähentää suussa esiintyviä bakteereita ja näin ehkäistä niiden pääsyä verenkiertoon. Suun alueen toimenpiteet, kuten hampaan poisto tai muut invasiiviset (veriset) toimenpiteet voivat olla väylä bakteereiden pääsylle verenkiertoon, joten olisi hyvä, jos tällaisilta toimenpiteiltä voitaisiin välttyä.

Miten suun terveyttä hoidetaan?

Kuten aiemmin mainittiin, kotona opitut tavat luovat pohjan lapsen hyville suun omahoitotottumuksille ja asenteille hammashoitoa kohtaan. Hampaiden reikiintyminen on hyvin yleinen hampaiston sairaus, johon vaikuttavat suussa esiintyvien kariesbakteerien määrä, nautittu ravinto sekä syljen koostumus ja ominaisuudet. Kariesta aiheuttava bakteeri tarttuu usein lapselle huoltajalta esimerkiksi samaa lusikkaa käytettäessä. Sylkikontaktin välttämisellä ja huolellisella suuhygienialla voidaan minimoida mahdollinen bakteeritartunnan riski. Happohyökkäys syntyy, kun kariesbakteerit muodostavat ruoasta saadusta sokerista hampaan pintaa liuottavaa happoa. Jos happohyökkäyksiä on useita päivässä, voi hampaan pinnalle alkaa muodostua karies (reikä).

 

Hampaiden puhdistaminen

Hampaiden hoidon perusta on hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla. Useiden tutkimusten mukaan fluorihammastahnan käytöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä karieksen syntymisiä. Fluorihammastahnan käyttö tulisi aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Lapsen hampaat puhdistetaan kolmevuotiaaksi saakka pehmeällä vauvahammasharjalla ja miedolla fluorihammastahnalla, jonka fluoriarvo on 1000ppm. Kolmevuotiaaksi saakka hampaiden harjaus suoritetaan kahdesti päivässä, mutta vain toisella kerralla käytetään fluorihammastahnaa. Yli kolmevuotiaiden hampaat puhdistetaan kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, jonka fluoripitoisuus on 1100ppm. Lapsen ollessa kuuden vuoden ikäinen voidaan käyttöön ottaa aikuisten fluorihammastahna, jonka pitoisuus on 1450ppm. Mahdollisten lisäfluorivalmisteiden käytöstä tulisi keskustella hammashuollon henkilöstön kanssa.

Hammasvälit on tärkeä myös puhdistaa hammaslangalla tai -tikulla päivittäin. Suun omahoitoa voidaan tehostaa suorittamalla hampaiston harjaus sähköhammasharjalla.

Ksylitolin käyttö

Hampaiden hoidon Käypä hoito suosituksen mukaan on suositeltavaa käyttää ksylitolivalmisteita, kuten esimerkiksi purukumia tai pastilleja, aina ruokailun jälkeen. Sopivan määrän ksylitolia saa päivän aikana nautituista kuudesta ksylitolipurukumityynystä tai kahdeksasta ksylitolipastillista. Ksylitoli on luokiteltu sokeriksi, mutta suussa esiintyvät kariesbakteerit eivät pysty käyttämään sitä energianlähteenään, sen sijaan se vähentää syljessä esiintyvien kariesbakteerien määrää. Ksylitolin käyttöä tulisi suosia koko perheessä, jotta kariesbakteerien tartuntariskiä voidaan vähentää.

Säännölliset ruokailut

Ihanteellinen ateriointimäärä hammasterveyttä ajatellen on 5–6 kertaa vuorokaudessa. Koska sydänvika erityisesti kasvavalla lapsella kuluttaa paljon energiaa, ruokailuja ei ole syytä rajoittaa hammasterveyden vuoksi, vaan esimerkiksi sokerisia ruokia ja herkkuja voi koettaa korvata sokeroimattomilla vaihtoehdoilla. Sokeristen herkkujen nauttiminen kannattaa myös koettaa sijoittaa muiden ruokailujen yhteyksiin. Janojuomana tulisi suosia aina vettä mehujen ja limujen sijaan.

Happamien ruokien/juomien nauttimiseen tulisi myös kiinnittää huomiota, koska ne lisäävät hampaiston eroosioriskiä. Eroosiolla tarkoitetaan hampaan pinnan kemiallista liukenemista, jonka seurauksena hampaan kiille ohenee ja saattaa aiheuttaa ikävää vihlomisen tunnetta ja alttiutta reikiintymiselle. Happamien ruokien, kuten tuoremehun tai hedelmien nauttiminen, kannattaa tämän vuoksi ajoittaa muun ruokailun yhteyteen. Hampaiden harjausta tulee välttää heti happamien ruokien syömisen jälkeen.

Säännölliset hammashoitokäynnit

Monia suun alueen ongelmia voidaan ehkäistä säännöllisin hammashoitokäynnein. Huoltajien hammashoidossa käyminen sekä vähentää heidän omia suun alueen ongelmia että edistää lapsen suun terveyttä. Huoltajat osoittavat esimerkillään hammashoidossa käymisen olevan normaaleihin rutiineihin kuuluva tapa. Tutkimusten mukaan huoltajan laiminlyödessä hammashoidossa käymisen myös lapsen käyminen hammashoidossa on vähäisempää. Aikuiselle määritetään yksilöllisesti sopiva hammastarkastusväli, jolloin suun terveyttä seurataan säännöllisesti, ja mahdollisesti alkavat suun alueen ongelmat havaitaan hyvissä ajoin. Lapsen hammashoito tapahtuu kunkin asuinkunnan terveydenhuollon laatimien ohjeiden mukaisesti. Hammashoidon käynneillä suoritetaan hampaiston tarkastuksen lisäksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuten muun muassa fluorauksia, hampaiden pinnoittamisia ja hampaiden harjausopetusta.

Hampaiden reikiintyminen (karies) on infektiosairaus. Sitä voi hallita hyvällä omahoidolla ja terveellisillä elintavoilla:

  • Harjaa hampaat hyvin fluorihammastahnalla 2 kertaa päivässä eli aamuin ja illoin. Puhdista myös hammasvälit.
  • Käytä ksylitolituotteita aina ruokailun jälkeen.
  • Juo janoon vettä.
  • Noudata säännöllisiä ruoka-aikoja ja syö monipuolisesti. Vältä napostelua.
  • Jos alkavia kariesvaurioita on päässyt syntymään, niiden eteneminen täytyy pysäyttää. Yhteistyössä suunterveyden ammattilaisten kanssa suunnitellulla hoidolla voidaan parhaimmillaan välttyä hampaiden paikkaukselta.

Lähteet:

Käyvän hoidon potilasversiot; Hyvä suun terveys on osa terveyttä!
Artikkeli on julkaistu jäsenlehdessä 04/2021

Lue seuraavaksi