KYLLÄ ELINLUOVUTUKSELLE – ole sinäkin hengenpelastaja

Siirrettävistä elimistä on jatkuvasti pulaa ja olisi tärkeää, että kaikki ilmaisisivat oman elinluovutustahtonsa. Jokainen voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen antamalla luvan elinluovutukseen. Vaikeassa ja pitkälle edenneessä sydänsairaudessa elinsiirto voi olla ainut hoitovaihtoehto, kun kaikki muut tehokkaat hoidot on jo kokeiltu. Elinsiirroilla on Suomessa jo vuosikymmenien historia. Kaikkineen yli 12 000 elinsiirtoa on tehty  pelastamaan potilaiden elämä.

Elinsiirto voi olla edessä pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitona. Sisäelinten toimintaa voidaan auttaa  erilaisin tukihoidoin. Esimerkiksi munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysi- eli keinomunuaishoidolla ja sydämen toimintaa voidaan tukea  mekaanisella tukilaitteella. Potilaan elämänlaadun, ennusteen ja kustannusten kannalta elinsiirto on kuitenkin parempi vaihtoehto.

Suomessa elinsiirtojen tulokset ovat erinomaisia, ja vuoden kuluttua toimenpiteistä siirteistä toimii yli 90 prosenttia. Suomessa on elinsiirron  saaneita, joiden elinsiirre on toiminut jo yli viisikymmentä vuotta. Koska elinsiirtoon sopivista elimistä on Suomessa jatkuva pula, elinsiirtoja  tehdään tarpeeseen nähden liian vähän.

Elinsiirtoleikkaukset on aloitettu Suomessa 1960-luvulla, jolloin tehtiin ensimmäiset munuaissiirrot. Ensimmäinen sydämensiirto Suomessa tehtiin  vuonna 1985 ja keuhkonsiirtoja on tehty vuodesta 1990. Kaikkineen Suomessa on tehty yhteensä jo yli 12 000 elinsiirtoa, sisältäen kaikki eri elimet. Elinluovutusleikkauksia tehdään keskussairaaloissa ja suuremmissa alueellisissa sairaaloissa elinsiirtokirurgien toimesta, mutta elinsiirtoleikkaukset  tehdään keskitetysti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Lasten sydänsiirrot tehdään Uudessa lastensairaalassa.

Siirtoelimien lisäksi erilaisia kudossiirteitä voidaan käyttää sairauksien, vammojen ja tapaturmien hoitoon. Ne eivät pelasta ihmishenkiä kuten  elinsiirrot, mutta nopeuttavat toipumista ja parantavat elämänlaatua.

Sydämensiirron kautta takaisin normaaliin elämään

Vakavan sydänsairauden hoitoon sydämensiirtoa käytetään silloin, kun muut hoitovaihtoehdot on jo käytetty ja sairaus on edennyt niin pitkälle,  ettei muita tehokkaita hoitokeinoja enää ole. Vaikeissa tilanteissa sydämen toimintaa voidaan tukea mekaanisella tukilaitteella, kunnes  sydämensiirtoon päädytään. Erityisesti vasemman kammion mekaanisten tukilaitteiden käyttö siltahoitona sydänsiirtoa odottavilla  vajaatoimintapotilailla on yleistynyt hoitomuodon kehittymisen myötä.

Yleisimmät sydämensiirtoa vaativat tilanteet ovat sydänlihasta ohentava sairaus tai sepelvaltimotaudin aiheuttama peruuttamattoman  sydänlihasvaurio. Pieni lapsikin voi tarvita uuden sydämen. Yleisin syy lasten sydänsiirtoihin on synnynnäinen sydänvika tai kardiomyopatia. Koska  sydämen luovuttajan ja saajan on oltava kohtalaisen samankokoisia, lapsi voi joutua odottamaan sydämensiirtoa pitkään.

Siirrettävät sydämet saadaan aivokuolleelta luovuttajalta. Tähän mennessä Suomessa on tehty lähes 800 sydämensiirtoa. Tällä hetkellä  sydämensiirtoja tehdään vuosittain noin 20, mutta tarve siirteille olisi 25–35. Usein uutta sydäntä voi joutua odottamaan kuukausia, joskus jopa  vuosia. Joskus sydän voi löytyä nopeastikin.

Onnistuneen sydämensiirron jälkeen voi elää normaalia elämää. Siirtotoimenpiteen jälkeen työelämään tai kouluun voi yleensä palata 2–3  kuukauden kuluttua. Tutkimusten mukaan elinsiirrokkaiden elämänlaatu on samalla tasolla muiden kanssa. Elinsiirtoon liittyy kuitenkin aina  hyljintäriski, koska siirretty elin on toisen ihmisen kudosta. Tämän vuoksi hyljinnänestolääkitystä on käytettävä lopun elämää.

Kuka voi olla elinluovuttaja?

Suurin kuolemaan ja elinluovutukseen johtava syy on erilaiset sairaudet. Suurin osa aivokuolleista elinluovuttajista on saanut aivoverenvuodon tai  aivoinfarktin, ja vastoin kuin ajatellaan, onnettomuuksissa loukkaantuneet tai menehtyneet soveltuvat elinluovuttajiksi vain harvoin. Elinsiirtoa  odottavia ihmisiä on Suomessa noin 400 ja siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Vuosittain 5–10 prosenttia elinsiirtoa odottavista kuolee, koska  sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Elinluovutustahdon ilmaiseminen on helppo tapa tehdä hyvää ja yksi ihminen voi toimia jopa kuuden ihmisen  hengenpelastajana.

Elinluovuttaja voi olla lähes kuka tahansa. Suomen lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Omaiset eivät voi  kieltää tätä omaan tahtoonsa vedoten.  Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä on keskusteltava läheisten kanssa. Jokainen voi omassa elinluovutustahdossaan kertoa, mitkä elimet tai kudokset on valmis  luovuttamaan.

Elinluovuttajan korkea ikä tai perussairaudet eivät välttämättä ole esteenä luovutukselle. Tärkeintä on, että luovutettava elin on terve ja  mahdollistaa siirteen saajan hyvän elämän. Joskus omaiset pyrkivät kieltämään läheisensä elimien käyttämisen vetoamalla omaan toiveeseensa.  Heillä voi myös olla ajatus, kelpaavatko elimet luovutuskäyttöön. Ei kuitenkaan ole omaisten tehtävä arvioida kenen elimet kelpaavat elinsiirtoon,  vaan ammattilaiset arvioivat luovutettavien elimien kelvollisuuden. On tärkeää, että elinluovutustahto on ilmaistu! Se varmistaa oman tahdon toteutumisen ja sujuvoittaa luovutusprosessia, ja toisaalta voi olla myös helpottamassa omaisten surutyötä.

Miten ilmaisen elinluovutustahtoni?

Elinluovutustahto kannattaa kirjata Omakantaan, jolloin se näkyy hoitohenkilökunnalle. Paperisia elinluovutuskortteja on jaossa muun muassa  apteekeissa, lääkäriasemilla sekä Veripalvelun toimipisteissä. Kortti kulkee helposti mukana lompakossa. Android-puhelimiin on ladattavissa  sovelluskaupasta maksuton elinluovutuskortti-appi, jolloin tieto siitä kulkee puhelimessa. Tiedot voi myös kirjata puhelimen hätätietoihin. Tärkeää  on, että keskustelee elinluovutustahdostaan myös läheistensä kanssa.

L Ä H T E E T: elinluovutuskortti.fi , hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/elinsiirrot , terveyskyla.fi/elinsiirtotalo