Uutta teknologiaa ja tekniikoita sydänlasten hoidossa
Suomessa on otettu käyttöön uusia hoitomuotoja ja teknologioita sydänlasten hoidossa. Uudessa lastensairaalassa tehtiin ensimmäistä kertaa Suomessa keskoselle sydämen valtimotiehyen sulku katetritoimenpiteellä, joka korvasi sydänleikkauksen. Toimenpide oli merkittävä saavutus ja syntyi Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena. Lisäksi Suomessa kehitetty älystetoskooppi on otettu käyttöön. Sen odotetaan vähentävän tarpeettomia tutkimuksia ja tuovan huomattavia säästöjä.
Hieman yli kilon painoisen keskosen valtimotiehyen, ductus arteriosus (PDA), sulku tehtiin suonensisäisesti nivusen kautta katetrin avulla asetetulla keskosten hoitoon kehitetyllä sulkulaitteella. Toimenpiteen ansiosta pystyttiin välttämään muutoin tilanteessa tehty sydänleikkaus.
– Katetritoimenpide rasittaa lasta huomattavasti vähemmän kuin sydänleikkaus. Toimenpiteen avulla vältytään mahdollisilta kirurgisilta komplikaatioilta, kirurgian aiheuttamalta kuormitukselta sekä vähennetään hengityskonehoidon tarvetta. Nämä kaikki parantavat keskosen ennustetta, sanoo lastenkardiologi Otto Rahkonen Uudesta lastensairaalasta.
Avoin valtimotiehyt on kuormitus keholle
Syntymän jälkeen sikiöaikainen verenkierron yhteys aortan ja keuhkovaltimon välillä eli valtimotiehyt tulisi normaalisti sulkeutua. Mitä epäkypsemmästä keskosesta on kyse, sitä useammin valtimotiehyt jää avoimeksi. Avoin valtimotiehyt aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa, vaikuttaa keskosen keuhkojen toimintaan sekä huonontaa aivojen ja suoliston verenkiertoa. Valtimotieyen sulkua yritetään yleensä aina ensin lääkkeellisesti. Jos avoin valtimotiehyt ei sulkeudu lääkkeen avulla, joudutaan kehoa kuormittava sulkemaan sydänleikkauksessa.
– Suomessa on vuosittain tehty noin viisi valtimotiehyen kirurgista sulkua keskosille. Näistä lähes kaikki voidaan jatkossa korvata tällä toimenpiteellä, jatkaa Otto Rahkonen.
HUSissa hoidetaan kaikkia lasten sydänsairauksia. Lasten ja nuorten sydänkirurgia, sydämen katetroinnit ja sydämensiirrot on keskitetty valtakunnallisesti Uuteen lastensairaalaan. Vastasyntyneiden teho-osasto Saarella hoidetaan vuosittain 120–140 alle 1500 g painavaa pikkukeskosta.
Älystetoskoopista apua diagnosoinnissa
Kaikista perusterveydenhuollossa kuulluista sydämen sivuäänistä 80–90 % ovat täysin vaarattomia, eikä sydämessä ole mitään rakenteellista vikaa, joka sivuäänen aiheuttaisi. Perusterveydenhuollossa näiden sivuäänien tunnistaminen haitallisiksi tai viattomiksi on äärimmäisen vaikeaa, sillä yksittäiselle lääkärille sellainen tulee vastaan erittäin harvoin. Monesti lasta tutkiva lääkäri päätyy varmuuden vuoksi lähettämään pienen potilaan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, jota Uudessa lastensairaalassa keskitetysti tehdään. Vuositasolla jatkotutkimuksiin tulee vuositasolla jopa 600 lasta täysin vaarattoman sivuäänen vuoksi, mikä sitoo henkilökunnan resursseja, aiheuttaa ylimääräistä huolta ja vaivaa perheille sekä luonnollisesti aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia jatkuvasti.
Suomalainen innovaatio älystetoskooppi on kehitetty ratkaisemaan tätä ongelmaa. Se on tablettiin kytketty elektroninen stetoskooppi, joka tunnistaa kehitetyn algoritmin avulla haitalliset sydämen sivuäänet viattomista. Jo tällä hetkellä laite pystyy tunnistamaan sivuäänet yli 95 % tarkkuudella. Älystetoskooppi toimisi perusterveydenhuollossa neuvola- ja koululääkäreiden apuna. Älystetoskooppia varten kehitetty ohjelma ohjaa lääkäriä. Laitteen avulla nauhoitetaan signaalit useasta kuuntelupaikasta. Tämän jälkeen laite analysoi signaalit ja kertoo, onko ääni normaali vai epänormaali.
Kehitystyötä ja testausta
Laite on jo pitkälle kehitetty, mutta sen käyttöönotto vaatii vielä testaamista aidossa ympäristössä sekä tieteellistä tutkimusta laitteen toimivuudesta. Viime vuonna toteutetun Sydänliiton joulukeräyskampanjan tuotosta tehtiin 220 000 euron lahjoitus Uuden lastensairaalan tukisäätiölle Lasten sydäntautien tutkimusrahaston perustamiseksi. Rahaston tavoitteena on tukea tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka parantavat lapsipotilaiden sydänsairauksien diagnosointia ja hoitoa Suomessa. Tutkimusrahastosta myönnettiin 50 000 euroa Taysin ja HUSin yhteiseen älystetoskoopin tutkimusprojektiin, jonka tulokset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia lasten sydänvikojen seulontaan ja diagnosointiin perusterveydenhuollossa.
Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa selvitettiin tekoälyalgoritmiin perustuvan älystetoskoopin tarkkuutta tunnistaa lapsen sydämen sivuäänet. Tekoälyalgoritmi on kehitetty käyttämällä sydänäänitallenteita, jotka on kerätty Suomen viidessä yliopistollisessa sairaalassa yli 1400 lapsipotilaalta. Taysin ja HUSin yhteisessä tutkimuksessa selvisi, että älystetoskoopin avulla voidaan erottaa lasten hyvänlaatuiset sydämen sivuäänet sekä sydänvikaan viittaavat poikkeavat sivuäänet tarkasti, mikä helpottaa lasten sydänvikojen diagnosointia.
Älystetoskooppi tunnistaa sivuäänen tarkasti
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa verrattiin 98 älystetoskoopin avulla tallennettua lapsen sydänääntä sydämen ultraäänitutkimuksen löydöksiin. Tekoälyalgoritmi onnistui tunnistamaan sydämen sivuäänen poikkeavaksi 24 lapsella 29 lapsesta, joilla ultraäänitutkimus oli poikkeava. Normaalit sydänäänet algoritmi tunnisti 61 lapsella 63:sta, joiden ultraäänitutkimus oli normaali. Algoritmin herkkyys oli 83 % ja tarkkuus 97 %, kun sydämen sivuääni oli kuultavissa.
– Merkittävät sydänviat aiheuttavat yleensä sydämestä kuultavan sivuäänen. Koska algoritmi tunnistaa ja erottelee hyvin hyvänlaatuisen ja poikkeavan sivuäänen, siitä voisi olla merkittävä hyöty sydänvikojen seulonnassa, sanoo lastenkardiologi Tuija Poutanen Taysin lasten ja nuorten sairaalasta.
Teknologia voi tulevaisuudessa helpottaa sydämen hyvänlaatuisten sivuäänten diagnosointia perusterveydenhuollossa, vähentää erikoissairaanhoidon lähete- ja tutkimuskustannuksia sekä lieventää vanhempien huolia. Älystetoskooppi voisi olla hyödyllinen myös maissa, joissa terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset.
– Kolmasosalla tai jopa puolella lapsista kuuluu sydämestä hyvänlaatuinen sivuääni lapsuuden aikana, mutta vain 0,7–1,7 prosentilla lapsista todetaan merkittävä synnynnäinen sydänvika. Hyvänlaatuisten sivuäänten tunnistaminen perusterveydenhuollossa ilman ultraäänitutkimusta vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta, sanoo lastenkardiologi Ilkka Jaakkola HUSin Uudesta lastensairaalasta.
Seuraavaksi tutkimusryhmä selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Helsingissä, miten älystetoskooppia voidaan hyödyntää sydämen sivuäänten seulonnassa lasten neuvolatarkastuksien yhteydessä.
– Tarvitsemme lisätutkimuksia älystetoskoopin käytöstä perusterveydenhuollossa, jossa seulotaan sydänvikoja neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksissa, Tuija Poutanen toteaa.
Lähteet: HUS tiedotteet 30.8.2024 ja 9.10.2024 – https://www.hus.fi/ajankohtaista, Suomen Sydänliitto