Endokardiitti ja antibioottiprofylaksia
Endokardiitti eli sydämen läppärakenteiden ja sydämen sisäkalvon tulehdus on harvinainen bakteeritulehdus, mutta erityisesti synnynnäisesti sydänvikaisille erittäin pelottava sellainen. Endokardiitin aiheuttaa yleensä verenkierron mukana kulkeutuvat bakteerit, jotka tarttuvat sydämen läppien sisäpinnoille. Synnynnäinen sydänvika voi toimia altistavana tekijänä bakteeritulehdukselle, sillä bakteeri tarttuu herkästi aiemmin vaurioituneisiin läppiin ja tulehdus voi iskeä myös keinoläppään. Endokardiitin syntyä voi kuitenkin ennaltaehkäistä muun muassa huolellisella suuhygienialla ja hyvällä haavahoidolla.
Endokardiitin aiheuttaa useimmiten stafylokokkibakteeri, jolloin nopeasti etenevän sairauden diagnoosin tekeminen on helpompaa. Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin verenmyrkytyksessä eli korkea kuume ja nopea yleistilan lasku. Streptokokkibakteeri lisääntyy hitaammin ja oireina on pitkittynyt, sahaava kuume, laihtuminen sekä yöhikoilu.
Hoitamattomana endokardiitti on hengenvaarallinen sairaus, joten oikean diagnoosin tekeminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää.
Endokardiitissa veren tulehdusarvot ovat huomattavasti koholla ja veren valkosolujen määrä saattaa lisääntyä. Oikean diagnoosin saamiseksi on tärkeää ottaa myös veriviljelyt, 80 – 90 prosenttia varmoista endokardiiteista ovat positiivisia. Antibioottikuuri voi taudin alkuvaiheessa jättää viljelyn negatiiviseksi. Tarkempia tutkimuksia tehtäessä on yleensä kuultavissa sydämessä sivuääni, joka viittaa läppävuotoon tai läppävikaan. Ultraäänitutkimus on keskeisessä roolissa endokardiitin diagnosoinnissa. Tutkimuksessa voidaan tarkastella läppää ympäröivien kudosten tilannetta ja nähdä mahdollinen infektio, läppävuoto tai poikkeava liike tekoläpässä, mikä viittaa läpän irtoamiseen. Ultraäänitutkimus voidaan tehdä joko rintakehän päältä tai ruokatorven kautta. Tekoläppäendokardiittia epäiltäessä ruokatorven kautta tehtävä ultraääni on välttämätön.
Potilas, jolla on kuumetta, mutta ei näy muutoksia sydämenläpissä ei todennäköisesti ole endokardiittia. Myös muut infektiot, pahanlaatuiset kasvaimet ja sidekudostaudit sekä tulehdukselliset suolistosairaudet voivat aiheuttaa pitkittynyttä kuumeilua ja nostaa tulehdusarvoja. Vaihtelevan taudinkuvan takia diagnoosin tekeminen voi kuitenkin olla hankalaa.
Hoito voi viedä viikkoja
Endokardiitti hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla ja hoito kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoa. Endokardiitti on aina vakava tauti, mutta useimmiten siitä toivutaan hitaasti antibioottihoidon aikana. Jos tauti on hyvin raju, eikä tulehdus rauhoitu antibioottihoidon avulla, tällöin onkin syytä harkita leikkaushoitoa kiireellisesti. Leikkaushoitoon johtavia tavallisimpia syitä ovat läppärakenteiden tuhoutuminen tai läppävuodon lisääntyminen tai reikien syntyminen sydämen eri lokeroiden välille. Suurin osa endokardiiteista parantuu antibiooteilla, mutta tulehdusta joudutaan usein hoitamaan myös kirurgisilla toimenpiteillä. Bakteerikasvustoa voi kiinnittyä esimerkiksi tahdistimen johtoihin ja niinpä tahdistimen endokardiitissa saatetaan joutua poistamaan koko tahdistinjärjestelmä, jotta tulehdus saadaan hoidettua.
Ennaltaehkäisy avainasemassa
Endokardiitti on niin vakava sairaus, että sen ennaltaehkäisy on suositeltavampaa kuin itse sairauden hoito. Siksi osalle synnynnäisesti sydänvikaisista suositellaan ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa eli antibioottiprofylaksiaa joidenkin suuonteloon tai suolistoon kohdistuvien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä, jossa rikotaan limakalvoa.
Profylaksia annetaan esimerkiksi nielu- tai kitarisan poistossa, suun alueen verta vuotavissa toimenpiteissä, poskionteloiden huuhteluissa tai paiseen avauksessa. Antibioottisuojaa ei tarvita esimerkiksi korvien putkituksessa, hengitysteiden tähystyksessä, hengitysputken asennuksessa (nukutuksen yhteydessä) tai virtsakatetrissa. Profylaksiaa ei myöskään tarvita silloin kun maitohammas irtoaa tai tapaturmissa (haavat, asfaltti-ihottuma, haljennut huuli, tikku sormessa). Riskiryhmiin kuuluvien tulisi välttää lävistyksiä erityisesti limakalvoilla, sillä ne aiheuttavat jatkuvan infektioriskin. Korvakoruja laitettaessa tulee huolehtia hyvästä hygieniasta alueella ja hoitaa korvien reiät huolella. Tatuointien ottamista kannattaa harkita.
Antibioottiprofylaksia voidaan antaa suun kautta tai suonensisäisesti. Suojalääke annetaan kerta-annoksena ja etukäteen, joko suun kautta noin tunti ennen toimenpidettä tai suoneen 30–60 minuuttia ennen toimenpidettä. Lääkäri määrää antibiootin tapauskohtaisesti, ottaen huomioon potilaan mahdollisen yliherkkyyden antibioottia kohtaan. Sellainen potilas, joka on saanut antibioottia viimeksi kuluneen kuukauden aikana, tarvitsee toisen ryhmän antibiootin suojaksi. Antibioottiprofylaksia ei vähennä suoranaisesti bakteereiden pääsyä verenkiertoon, mutta se voi ehkäistä bakteerien kiinnittymistä vaurioituneeseen kudokseen. Olennaista on, että lääkkeen tulee olla verenkierrossa jo valmiina, ikään kuin vastaanottamassa bakteereja – liian myöhään otetusta antibiootista ei ole enää hyötyä.
Antibioottiprofylaksia määrätään ennen tiettyjä toimenpiteitä potilaalle, jolla on esimerkiksi keinoläppä, korjattu synnynnäinen sydänvika tai aiemmin sairastettu endokardiitti. Antibioottiprofylaksiaa tarvitsevat potilasryhmät on listattu taulukossa 1. Profylaksian ohjeita on tarkennettu viime aikoina, jotta turha antibioottihoito voidaan välttää.
|
Erityisen hyvin ihon ja suun terveydestä ja hampaiden huollosta tulee huolehtia henkilöiden, joilla on suurentunut läppätulehdusriski. Seuraavat potilasryhmät tarvitsevat antibioottiprofylaksiaa:
|
|
Seuraavien toimenpiteiden yhteydessä antibioottiprofylaksia on välttämätön, koska toimenpiteen yhteydessä limakalvo saattaa rikkoutua:
Antibioottiprofylaksiaa EI tarvita seuraavissa toimenpiteissä:
|
Lähteet:
- Endokardiittiprofylaksiaohje 2017/ Hyks Sydän- ja keuhkokeskus /Hyks Infektioidentorjuntayksikkö
- Endokardiittiprofylaksi 2014/ Sydänsairaudet/ Turpeinen Anu, Hippeläinen Mikko
- Sydänlihatulehdus ja endokardiitti 2014/ Sydänsairaudet/Turpeinen Anu, Hippeläinen Mikko
- Endokardiitti (sydänläppien tulehdus) 2016 / Lääkärikirja Duodecim /Kettunen Raimo