HUSissa otettu käyttöön uusi imunestekierron häiriöiden seulontamenetelmä vaikeasti sydänsairaille lapsille
Uudessa lastensairaalassa on otettu käyttöön uusi seulontamenetelmä, joka tunnistaa imunestekierron häiriöt ja avaa uusia mahdollisuuksia lasten vaikeimpien sydänsairauksien hoitoon.
Vuosittain Suomessa syntyy noin 450 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Heistä noin 150 tarvitsee sydänleikkauksen jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Vaikeisiin synnynnäisiin sydänsairauksiin voi liittyä imunestekierron häiriöitä, jotka voivat johtaa imunestevuotoihin. Nämä tilanteet ovat erityisen merkittäviä kaikkein vaikeimmissa sydänvioissa, sillä valkuaisaineiden menetys voi aiheuttaa vakavia ongelmia monille elinjärjestelmille. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että esimerkiksi potilaille, joilla on yksikammioinen sydän, joudutaan arvioimaan sydämensiirron tarvetta.
HUSissa on kehitetty yhteistyössä kansainvälisen asiantuntijaverkoston kanssa magneettikuvauksessa tehtävä ennakoiva imunestekierron häiriöiden seulontamenetelmä.
”Imunestekierron häiriöiden seulonta mahdollistaa hoidon yksilöllisemmän räätälöinnin ja leikkausriskien tarkemman arvioinnin”, sanoo lastenradiologi Laura Martelius Diagnostiikkakeskuksesta.
”Tämä innovatiivinen hoitomalli avaa täysin uusia mahdollisuuksia lasten vaikeimpien sydänsairauksien hoitoon. Ensimmäiset vaikeasti oireilevat potilaat on hoidettu yhteistyössä tanskalaisten asiantuntijoiden kanssa”, kertoo ylilääkäri, lastenkardiologian professori Tiina Ojala Uudesta lastensairaalasta.
Eurooppalaisissa lastensairaaloissa tehdyn selvityksen mukaan sekä imunestehäiriöiden tutkimukset että interventiot ovat yleistyneet vaikeasti sydänsairailla lapsilla. HUS on kansainvälisen kehityksen etulinjassa. Käyttöön otettu imunestekierron häiriöiden seulonta mahdollistaa varhaisen ongelmaan puuttumisen ja riskiarvion, mikä vahvistaa HUSin kehittämän ennakoivan seulontamenetelmän merkitystä.
”Keskitetty asiantuntemus ja uusien kuvantamismenetelmien kehittäminen ovat osoittautumassa tärkeiksi tekijöiksi, kun etsitään uusia hoitoratkaisuja sydänsairaiden lasten hoidossa”, sanoo Tiina Ojala.