Synnynnäisesti sydänvikaisten aikuispotilaiden hoitoseurantasuositus

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien ikävuosiryhmän vaiheet sydänleikkauksen ja seurannan tarpeen osalta on esitetty kuvassa 1. Karkeasti noin puolet potilaista ei tarvitse myöhäisseurantaa, ja he voivat liikkua ja urheilla vapaasti ja suorittaa tietyin edellytyksin varusmiespalvelun A-palveluskelpoisuusluokassa. Tunnusomaista aikuisseurannalle on se, että potilaiden määrä kasvaa kumulatiivisesti. Jo nykyisin Suomessa enemmistö synnynnäisen sydänvian omaavista potilaista on yli 18-vuotiaita eli […]

4.4.2025

Uutta tietoa vastasyntyneiden synnynnäisten sydänvikojen riskitekijöistä

Palattuaan vuonna 2017 post doc -jaksolta Stanfordin yliopistosta Yhdysvalloista Emmi Helle jatkoi Suomessa post doc jaksoa varten käynnistämäänsä tutkimusprojektia, jossa tutkitaan erityisesti sydämen vasemman puolen vikoja, kuten sydämen vasemman puolen vajaakehitysoireyhtymää (HLHS) ja kaksipurjeista aorttaläppää. Sydämen kehitys raskauden aikana on monimutkainen prosessi ja Helteen tutkimuksessa on pyritty tunnistamaan sydänvioille altistavia geneettisiä ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. […]

Endokardiitti ja antibioottiprofylaksia

Endokardiitin aiheuttaa useimmiten stafylokokkibakteeri, jolloin nopeasti etenevän sairauden diagnoosin tekeminen on helpompaa. Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin verenmyrkytyksessä eli korkea kuume ja nopea yleistilan lasku. Streptokokkibakteeri lisääntyy hitaammin ja oireina on pitkittynyt, sahaava kuume, laihtuminen sekä yöhikoilu. Hoitamattomana endokardiitti on hengenvaarallinen sairaus, joten oikean diagnoosin tekeminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää. Endokardiitissa veren tulehdusarvot ovat huomattavasti […]

1.4.2025