Jatkotutkimukset poikkeavan sikiöseulan jälkeen

Jos sikiöseulontatulos viittaa suurentuneeseen kehityshäiriön riskiin, vanhemmat päättävät, haluavatko he jatkotutkimuksia. Sikiön rakenteita voidaan tutkia tarkemmalla ultraäänitutkimuksella ja joskus magneettitutkimuksella. Istukka- tai lapsivesinäytteestä voidaan tehdä kromosomitutkimus. Näihin tutkimuksiin liittyy pieni, alle 1%:n keskenmenoriski. Istukkanäytetutkimus voidaan ottaa 10. raskausviikon jälkeen. Vatsanpeitteiden ja kohdun seinämän läpi otetaan näyte neulalla. Neula pistetään ultraääniohjauksessa istukan alueelle, josta saadaan ruiskuun […]

15.12.2021

Sikiöseulonnat

Raskauden aikana tehtäviä sikiöseulontatutkimuksia ovat ultraäänitutkimukset, äidin verinäytteestä tehtävät seulonnat ja näiden yhdistelmät. Poikkeava seulontatesti ei tarkoita sikiön sairautta vaan sitä, että tarvitaan lisätutkimuksia. Odottava äiti ratkaisee itse, haluaako hän tarkentavia sikiötutkimuksia saatuaan niistä riittävän informaation. Normaali seulontatulos ei takaa tervettä lasta. Ultraääniseulontatutkimuksessa mitataan sikiön niskaturvotusta 10.–12. raskausviikon tienoilla. Sikiön niskaturvotus toimii sikiön kromosomipoikkeavuuksien riskin […]

14.12.2021

Koululiikunta

Koululiikunta on hyvää perusliikuntaa kaikille lapsille ja vaikuttaa paljolti siihen, miten lapsi kokee liikunnan ja liikkumisen ilon myöhemmin. Vanhempien tulee selvittää lasta hoitavalta lääkäriltä lapsen mahdolliset liikuntarajoitukset, sillä liikunnanopettajan on tärkeää tietää lapsen sydänviasta ja hänen kyvyistään ja mahdollisuudestaan osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin. Monipuolinen liikunta auttaa lapsen kehittymisessä ja fyysisen kunnon kehittymisessä. Sydän on lihas ja […]

3.12.2021

Koulun aloitus

Kun sydänlapsi siirtyy esikoulusta kouluun, esikouluopettajat keskustelevat vanhempien kanssa lapsen valmiuksista. Esikouluopettajat vievät keskusteluissa ja koulussa ilmenneet asiat tiedoksi lapsen kouluun. Vanhemmat voivat myös pyytää kouluun siirtymiseen liittyvää keskustelua tulevan opettajan ja esikouluopettajan kanssa. Sydänlapsen vanhemmat voivat aktiivisesti valmistella lapsen koulun aloitusta olemalla yhteydessä kouluun hyvissä ajoin. Monet vanhemmat ovat kokeneet hyödylliseksi käydä henkilökohtaisesti tapaamassa […]

Sydänlapsen päivähoidon aloitus

Päiväkoti, perhepäivähoito, yksityinen päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti vai hoitorinki? Mikä olisi sydänlapsen kannalta paras vaihtoehto? Kun olette päättäneet hoitomuodon, muistakaa hakemusta tehdessänne liittää siihen erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto erityishoidon tarpeesta – jos sellainen tarve lapsen kohdalla on. Varsinaisen hoitosuhteen alettua lapselle tulee tehdä lakisääteinen kuntoutussuunnitelma yhdessä päivähoidon, erityisasiantuntijoiden ja lapsen vanhempien kanssa. On tärkeää, että kaikki […]

Yhteinen valtimorunko, TAC

Yhteinen valtimorunko on harvinainen rakennevika, jossa sydämestä lähtee yksi ainoa valtasuoni, ”trunkus”. Kammioiden väliseinässä on aukko, ja molemmat  kammiot pumppaavat verensä tähän suoneen. Tästä yhteisestä valtimorungosta haarautuvat sekä aortta että keuhkovaltimo. Keuhkovaltimo voi lähteä yhdellä rungolla tai keuhkovaltimon oikea ja vasen haara voivat kumpikin lähteä erillisinä haarana trunkuksesta. Vika korjataan tavallisesti muutaman viikon ikäisenä asettamalla […]

Pulmonaaliatresia ilman kammioväliseinäaukkoa, PA+IVS

PA+IVS (Pulmonary Atresia with Intact Ventricular Septum) viassa sydämestä ei ole suoraa yhteyttä keuhkovaltimoon. Veri kulkee keuhkoihin valtimotiehyen kautta. Oikea kammio voi olla hyvin pieni (hypoplastinen) tai hyvin suuri, jos trikuspidaaliläpässä on runsas vuoto. Syntymän jälkeen lapselle annetaan jatkuvana laskimonsisäisenä lääkityksenä valtimotiehyen sulkeutumista estävää lääkettä sydänleikkaukseen saakka. Lapsi tarvitsee pikaisesti suntin, joka varmistaa veren pääsyn […]

Pulmonaaliatresia + kammioväliseinäaukko, PA + VSD

Tässä sydänviassa sydämestä ei ole suoraa yhteyttä keuhkovaltimoon, ja veri kulkee keuhkoihin valtimotiehyen tai ylimääräisten verisuonien, niin sanottujen kollateraalisuonten kautta. Kammioiden väliseinässä on aukko. Kammioihin tuleva runsas- ja vähähappinen veri sekoittuvat. Yleensä oikea kammio on normaalin kokoinen ja se kykenee pumppaamaan verta hyvin. Keuhkoverisuonet voivat olla yksilöllisesti hyvinkin poikkeavat. Syntymän jälkeen lapselle annetaan jatkuvana laskimonsisäisenä […]

Valtasuonten transpositio, TGA

Tässä sydänviassa aortan ja keuhkovaltimon lähtökohdat ovat vaihtaneet paikkaansa (TGA, Transposition of the Great Arteries). Aortta lähtee poikkeavasti oikeasta kammiosta ja keuhkovaltimo vasemmasta. Keuhkoista tuleva runsashappinen veri palaa vasemmasta kammiosta keuhkovaltimoa pitkin takaisin keuhkoihin ja elimistöstä tuleva vähähappinen laskimoveri virtaa oikeasta kammiosta lähtevää aorttaa pitkin takaisin elimistöön. Hapenpuutteen vuoksi lapsi on sininen ja tarvitsee pikaisesti […]

Fallot’n tetralogia, TOF

Tämä vika on yleisin niin sanottujen sinisten lasten sydänvioista. Sitä kutsutaan Fallot’n tetralogiaksi (Tetralogy of Fallot), koska ranskalainen lääkäri Étienne-Louis Arthur Fallot kuvasi vikaan kuuluvaksi neljä poikkeavuutta: 1) Keuhkovaltimon tyvi on ahdas. 2) Kammioiden väliseinässä on aukko. 3) Aortta lähtee tavallista enemmän oikealta kammioväliseinäaukon päältä ”ratsastaen”, mikä tarkoittaa, että molemmat kammiot pumppaavat verta aorttaan. 4) […]