Sydänlasten leikkausjonot hälyttävässä kasvussa
– yhdistys huolissaan sydänlasten hoidosta
Lähde: MTV Uutiset
Kuten olemme viime aikoina saaneet uutisista kuulla, sydänlasten leikkausjonot ovat kääntyneet huolestuttavaan kasvuun Helsingin Uudessa lastensairaalassa. Yhdistys on toistuvasti nostanut esille kasvavan jonotilanteen sekä pulan tehohoitajista. Viime vuoden lopussa leikkausta odotti noin 90 lasta, kun tällä hetkellä jonossa on lähes 120 lasta, joka on peräti kaksinkertaistunut muutaman edellisen vuoden takaisesta tilanteesta. Kasvava jonotilanne ja sydänlasten vanhempien huoli näkyy myös yhdistykselle tulevien yhteydenottojen määrässä, joka on ollut merkittävässä kasvussa.
Optimaalinen leikkausjonotilanne sydänlasten osalta olisi noin 40–50 potilasta. HUSin Uusi lastensairaala on Suomen suurin lasten vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt sairaala, jonne myös kaikki sydänlasten leikkaushoito on keskitetty. Uudessa lastensairaalassa leikataan vuosittain hieman alle 300 sydänpotilasta. Uuden lastensairaalan teho-osastolla on paikkoja 16 vaativaa tehohoitoa tarvitsevalle potilaalle, mutta käytännössä tehohoitopaikkoja on viime kuukausina ollut käytössä kuudesta yhdeksään. Synnynnäisesti sydänvikaiset lapsipotilaat ovat Uuden lastensairaalan teho-osaston suurin ja eniten työllistävä potilasryhmä, jolloin myös teho-osaston tilanne vaikuttaa merkittävästi kyseisen potilasryhmän hoitoon. Poikkeuksellisen tilanteen johdosta kiireellistä tehohoitoa tarvitsevia lapsia on jouduttu siirtämään ympäri Suomea ja jopa Tukholmaan.
Myös tilastot osoittavat korutonta kertomaa sydänlasten leikkausjonoista. Vuoden 2021 lokakuussa hoitoa odottavia potilaita oli 98 kappaletta, joista vain kaksi oli odottanut yli lain salliman 180 vuorokautta. Husin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä totesi lokakuussa 2022 MTV3:lle antamassaan haastattelussa, että 117:sta leikkausta odottavasta lapsesta on peräti 51 lasta odottanut yli lain salliman kuuden kuukauden jonotusajan.
Huutava pula osaajista
Eniten sydänlasten leikkausjonotilanteeseen on vaikuttanut pula osaavasta teho-osaston henkilökunnasta, jonka seurauksena erityisesti suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään toistuvasti. MTV3:n uutisten haastatteleman Husin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjän mukaan keskeinen syy jonotilanteeseen on henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tänä vuonna Uuden lastensairaalan teho-osaston 48 hoitajasta on lähtenyt peräti 13 henkilöä. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta on suurta, ja kilpailua syntyy HUSin omien yksiköiden lisäksi myös muiden sairaanhoitopiirien ja toimijoiden välillä. Jatkuvan henkilöstövajeen vuoksi henkilöstö joutuu työskentelemään äärirajoilla, mikä osaltaan vaikuttaa työssä viihtyvyyteen ja raskauteen. Uusia tehohoitajia rekrytoidaan jatkuvasti, mutta helpotusta tilanteeseen ei saada sormia näpsäyttämällä, sillä erityisosaajien koulutus vaatii pitkän perehdytyksen.
Kuukausien odottaminen raskasta
Hoitajapulan seurauksena suunniteltuja leikkauksia joudutaan perumaan viikoittain useita.
Syksyn RS-virukset, nuhakuumeet ja koronatilanne eivät sydänperheiden leikkauksiin pääsyä helpota, ja leikkauksia joudutaan usein siirtämään myös sairastumisten vuoksi. Se aiheuttaakin monille leikkausta odottaville sydänperheille melkoista lisästressiä.
– Valitettavan usein peruutukset osuvat jopa toistuvasti samoille sydänperheille, ja useimmiten peruutuksen syynä on teho-osaston hoitajapula. Ja kun vihdoin näyttää siltä, että leikkaus päästään toteuttamaan, peruuntuu se lapsen sairastumisen johdosta. Perheiden kannalta tilanne on sietämätön ja henkisesti äärettömän rankkaa, Sydänlapset ja -aikuiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Laine sanoo. On myös ollut tilanteita, että peruutus on tullut vasta siinä vaiheessa, kun lasta jo valmistellaan leikkaukseen, Laine jatkaa.
Joka kerta kun perheen lapselle annetaan leikkausaika, vaatii se valmistautumista jo pelkästään käytännönjärjestelyjen myötä.
– Perheen täytyy miettiä mahdolliset työkuviot, sisarusten ja lemmikkien hoidot, majoitus- ja matkustusjärjestelyt ja niin edelleen. Leikkauksiin tullaan satojenkin kilometrien päästä, Katja Laine sanoo.
Henkinen valmistautuminen syö perheen voimavaroja erittäin paljon, varsinkin kun lähtökohtaisesti ei voi ennakoida, miten pitkästä sairaalajaksosta on kyse.
– Vaikka Suomessa hoitotulokset ovat huippuluokkaa ja todennäköisyys komplikaatioihin on varsin pieni, niitä aina silti ajoittain tapahtuu, Laine muistuttaa.
Myös tavallisen perhearjen pyörittäminen leikkaukseen valmistautuessa voi olla haasteellista.
– Osa ihmisistä lamaantuu ja heillä voi olla suuriakin vaikeuksia pyörittää arjen rutiineja. Osa taas ei kykene pysähtymään hetkeksikään ja koko ajan täytyy tehdä jotakin, että kykenee pitämään itsensä koossa. Jos vielä sattuu olemaan niin, että perheen lapsi on jo niin suuri, että hän itsekin ymmärtää toimenpiteeseen liittyvät riskit, voi se nostaa pelkoja, joiden kanssa perheet ovat suurissa ongelmissa. Ja kun sitten suunniteltu leikkaus peruuntuu, alkaa koko ruljanssi alusta, Laine jatkaa.
Päättäjiltä vaaditaan toimia
Tällä hetkellä maassamme vallitseva hoitajapula ei kosketa vain Uutta lastensairaalaa ja sen osastoja, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma.
– Monissa Euroopan maissa painitaan samojen ongelmien kanssa. Osaavasta hoitohenkilökunnasta on pulaa. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja tehohoitoyksiköissä työ on rankkaa ja erittäin vaativaa, jolloin vaihtuvuuskin on alalla suurta. Suomessa ongelma on saanut sellaiset mittasuhteet, että siihen tarvitaan yhteiskunnan päättäjiltä toimia ja yhteistä tahtotilaa, että erikoissairaanhoidon osaajien palkkaus saadaan vastaamaan työn vaativuutta, Laine toteaa.
Myös Jari Petäjä on MTV3:lle antamassaan haastattelussa samoilla linjoilla:
– Ongelmaa ei ratkaista pelkästään erikoissairaanhoidon sisällä, vaan toimia tarvitaan myös yhteiskunnan päättäjiltä.
Alalle tulee saada vetovoimaa lisää, ja yksi näistä tekijöistä on palkkaus.
– Monet hoitotyötä tekevät kokevat työnsä merkityksellisenä ja juurikin siitä syystä hoitohenkilökunta on valmis työvuorojoustoihin. Työstä tulee saada sellainen korvaus, että työnteko tuntuu rankkuudestaan huolimatta mielekkäältä. Pääkaupunkiseudun muuta maata huomattavasti korkeammat elinkustannukset eivät hoitajapulaa ainakaan helpota, Laine sanoo.
Hoitajille kiitos
Jotta erikoissairaanhoito ja ennen kaikkea sydänlasten leikkaukset saadaan turvattua, tarvitaan toimia yhteiskunnan päättäjiltä hoitajapulan taltuttamiseksi. Sydänlasten leikkausjonot ovat varsin lyhyessä ajassa lähes kolminkertaistuneet ja leikkausta odottaa jo lähes 120 potilasta.
– Asialle on tehtävä jotakin heti – ennen kuin on liian myöhäistä. Meillä on suuri hätä lastemme lisäksi näistä kultaakin arvokkaammista osaajista, joiden rivit harvenevat hälyttävää vauhtia samaan aikaan leikkausjonojen jatkaessa kasvuaan, Katja Laine sanoo. Haluammekin koko yhdistyksen ja jäsenistömme puolesta kiittää koko hoitohenkilökuntaa; Kiitos, että jaksatte ja venytte sankaritekoihin pelastaen meidän lapsia elämälle!